Multilingualism and multiculturalism in the Swedish-medium primary school classroom in Finland - some teacher views
Keywords:
Multicultural, Swedish-Medium, Primary school, Linguistic minorities, MultilingualAbstract
Finnish society, including the Swedish-medium school, has traditionally been considered
linguistically and culturally homogeneous. During the last twenty years there has been a distinct
development towards increasingly heterogeneous municipalities and schools, but with great
local variations. The aim of his article is to present some teacher perspectives on this
development towards linguistically and culturally more heterogeneous primary school
classrooms, what kind of new challenges teachers experience and what tools they express the
need for. The data consist of qualitative interviews and focus discussions with teachers and
headmasters in Swedish-medium classrooms and CLIL classrooms, representing both urban
and rural settings. The results show some variation concerning the types of multilingualism
evident in different contexts and the views on multilingualism and multiculturalism. A number of
challenges and needed tools are identified. These call for a professional, facilitating teacher
role, as well as for complex societal networks.
Downloads
Download data is not yet available.
References
Andersson, B-E. (2002). Del 1. Ett utvecklingspsykologiskt perspektiv. In B-E. Andersson (Ed.).
Ungdomarna, skolan och livet. (pp. 17-74). Stockholm: HLS Förlag.
Björklund, M. (2008). Conditions for EFL Learning and Professional Development. Finland-
Swedish Learner and Teacher Perspectives. Doctoral dissertation. Åbo: Åbo Akademi
University Press.
Coelho, E. (2009). Language and Learning in Multilingual Classrooms. A Practical Approach.
Bristol, UK: Multilingual Matters.
Davies, L. (2008). Educating against extremism. Stoke on Trent: Trentham Books.
Eriksen, T. B. (2006). Lærerutdanningens framtid og internationaliseringsproblematikken. In J.
Sjöberg & S-E. Hansén (Eds.), Framtidens lärare (pp. 31-51). Vasa, Finland: Åbo Akademi
University, Faculty of Education.
Heikkilä, R. (2011). Bättre folk, bättre smak?: Suomenruotsalaisten maku ja kultuuripääoma.
Doctoral dissertation, University of Helsinki. Retrieved:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/26320
Kohonen, V. (2006). Towards Transformative Foreign Language Education: the Subject
Teacher as a Professional Social Actor. Manuscript received in November 2006.
Kuusela J., Etelälahti A., Hagman Å., Hievanen R., Karppinen K., Nissilä L., Rönnberg U. ja
Siniharju M. (2008). Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista,
koulutusvalinnoista ja työllistämisestä. Helsinki: Opetushallitus Retrieved
http://www.oph.fi/download/46518_maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf
Lag om grundläggande utbildning. (21.8.1998). FINLEX. Retrieved:
http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/1998/19980628
Luukkainen, O. (2000a). Läraren år 2010. Rapport 15 i projektet för prognostisering av behovet
av grundutbildning och fortbildning av lärare (OPEPRO). Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.
Luukkainen, O. (2000b). Opettaja vuonna 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen
ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 15. Loppuraportti. Helsinki: Opetushallitus.
Marsh, D., Mehisto, P. & Frigols, M. (2008). Uncovering CLIL. Clevedon: Multilingual Matters.
Mattila, M. & Björklund, K. (2013). Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta. Närpiön malli
maahanmuuttajien kotouttamisessa. Aluekeskukesen tutkimuksia nro 5. Turku:
Siirtolaisinstituutti.
McRae, K. D. (1997). Conflict and compromise in Multilingual Societies. Finland. Volume 3.
Waterloo, Canada: Wilfrid Laurier University Press.
Møller, J. S. & Jørgensen, J. N. (in this issue). Organizations of language among adolescents in
superdiverse Copenhagen. International Electronic Journal of Elementary Education, 6 (1).
NCC, National Core Curriculum for Basic Education (2004). Helsinki: Finnish National Board of
Education.
Niemi, H. & Räihä, P. (2007). Opettajankoulutus 2020. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja
sevityksiä 2007:44. Helsinki: Opetusminsteriö.
Nyman, C. & Uljens, M. (March 2013). A socio-historical analysis of the development of
educational leadership in Finland. Paper presented at the NERA-conference in Reykjavik,
Iceland March 7-9,2013.
Pöyhönen, S. & Luukka, M-R. (2007). (Eds.). Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta.
Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan
kielitutkimuksen keskus.
Sjöberg, J. & Hansén, S-E. (2006). Prolog. In J. Sjöberg & S-E. Hansén (Eds.). Framtidens
lärare (pp. 7-11). Vasa, Finland: Åbo Akademi University, Faculty of Education.
Sjöholm, K. & Østern, A-L. (2007). Perspektiv på språklärarutbildning för svenskspråkiga i
Finland. In S. Pöyhönen & M-R. Luukka. (Eds.). Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta.
Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, SOLKI.
Sjöholm, K. (2004). Swedish, Finnish, English? Finland’s Swedes in a changing world. Journal
of Curriculum Studies, 36(6), 637-644.
Slotte-Lüttge, A. & Forsman, L. (2013). Skolspråk och lärande. Guider och handböcker 2013:5.
Sine loco: Utbildningsstyrelsen.
Smeds, J. (2004). Språk, nationell identitet och xenofobi: niondeklassisters väg till
världsmedborgarskap. In M. Björklund, T. Gullberg & K. Sjöholm (Eds). Språk som kultur –
brytningar i tid och rum. Langauge as Culture – Tensions in Time and Space. Rapport från
Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi nr. 12/2004. Vaasa: Faculty of Education, Åbo
Akademi University.
Wardekker, W. (2001). Schools and Moral Education: Conformism or Autonomy? Journal of
Philosophy of Education 35(1), 101-114.
Ungdomarna, skolan och livet. (pp. 17-74). Stockholm: HLS Förlag.
Björklund, M. (2008). Conditions for EFL Learning and Professional Development. Finland-
Swedish Learner and Teacher Perspectives. Doctoral dissertation. Åbo: Åbo Akademi
University Press.
Coelho, E. (2009). Language and Learning in Multilingual Classrooms. A Practical Approach.
Bristol, UK: Multilingual Matters.
Davies, L. (2008). Educating against extremism. Stoke on Trent: Trentham Books.
Eriksen, T. B. (2006). Lærerutdanningens framtid og internationaliseringsproblematikken. In J.
Sjöberg & S-E. Hansén (Eds.), Framtidens lärare (pp. 31-51). Vasa, Finland: Åbo Akademi
University, Faculty of Education.
Heikkilä, R. (2011). Bättre folk, bättre smak?: Suomenruotsalaisten maku ja kultuuripääoma.
Doctoral dissertation, University of Helsinki. Retrieved:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/26320
Kohonen, V. (2006). Towards Transformative Foreign Language Education: the Subject
Teacher as a Professional Social Actor. Manuscript received in November 2006.
Kuusela J., Etelälahti A., Hagman Å., Hievanen R., Karppinen K., Nissilä L., Rönnberg U. ja
Siniharju M. (2008). Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus - tutkimus oppimistuloksista,
koulutusvalinnoista ja työllistämisestä. Helsinki: Opetushallitus Retrieved
http://www.oph.fi/download/46518_maahanmuuttajaoppilaat_ja_koulutus.pdf
Lag om grundläggande utbildning. (21.8.1998). FINLEX. Retrieved:
http://www.finlex.fi/sv/laki/ajantasa/1998/19980628
Luukkainen, O. (2000a). Läraren år 2010. Rapport 15 i projektet för prognostisering av behovet
av grundutbildning och fortbildning av lärare (OPEPRO). Helsingfors: Utbildningsstyrelsen.
Luukkainen, O. (2000b). Opettaja vuonna 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen
ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 15. Loppuraportti. Helsinki: Opetushallitus.
Marsh, D., Mehisto, P. & Frigols, M. (2008). Uncovering CLIL. Clevedon: Multilingual Matters.
Mattila, M. & Björklund, K. (2013). Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta. Närpiön malli
maahanmuuttajien kotouttamisessa. Aluekeskukesen tutkimuksia nro 5. Turku:
Siirtolaisinstituutti.
McRae, K. D. (1997). Conflict and compromise in Multilingual Societies. Finland. Volume 3.
Waterloo, Canada: Wilfrid Laurier University Press.
Møller, J. S. & Jørgensen, J. N. (in this issue). Organizations of language among adolescents in
superdiverse Copenhagen. International Electronic Journal of Elementary Education, 6 (1).
NCC, National Core Curriculum for Basic Education (2004). Helsinki: Finnish National Board of
Education.
Niemi, H. & Räihä, P. (2007). Opettajankoulutus 2020. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja
sevityksiä 2007:44. Helsinki: Opetusminsteriö.
Nyman, C. & Uljens, M. (March 2013). A socio-historical analysis of the development of
educational leadership in Finland. Paper presented at the NERA-conference in Reykjavik,
Iceland March 7-9,2013.
Pöyhönen, S. & Luukka, M-R. (2007). (Eds.). Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta.
Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Soveltavan
kielitutkimuksen keskus.
Sjöberg, J. & Hansén, S-E. (2006). Prolog. In J. Sjöberg & S-E. Hansén (Eds.). Framtidens
lärare (pp. 7-11). Vasa, Finland: Åbo Akademi University, Faculty of Education.
Sjöholm, K. & Østern, A-L. (2007). Perspektiv på språklärarutbildning för svenskspråkiga i
Finland. In S. Pöyhönen & M-R. Luukka. (Eds.). Kohti tulevaisuuden kielikoulutusta.
Kielikoulutuspoliittisen projektin loppuraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, SOLKI.
Sjöholm, K. (2004). Swedish, Finnish, English? Finland’s Swedes in a changing world. Journal
of Curriculum Studies, 36(6), 637-644.
Slotte-Lüttge, A. & Forsman, L. (2013). Skolspråk och lärande. Guider och handböcker 2013:5.
Sine loco: Utbildningsstyrelsen.
Smeds, J. (2004). Språk, nationell identitet och xenofobi: niondeklassisters väg till
världsmedborgarskap. In M. Björklund, T. Gullberg & K. Sjöholm (Eds). Språk som kultur –
brytningar i tid och rum. Langauge as Culture – Tensions in Time and Space. Rapport från
Pedagogiska fakulteten vid Åbo Akademi nr. 12/2004. Vaasa: Faculty of Education, Åbo
Akademi University.
Wardekker, W. (2001). Schools and Moral Education: Conformism or Autonomy? Journal of
Philosophy of Education 35(1), 101-114.
Downloads
Published
2017-08-04
How to Cite
Björklund, M. (2017). Multilingualism and multiculturalism in the Swedish-medium primary school classroom in Finland - some teacher views. International Electronic Journal of Elementary Education, 6(1), 117–136. Retrieved from https://iejee.com/index.php/IEJEE/article/view/36
